11.7.
Keskipäivällä havaitaan 11 vastaantulevaa taljoihin pukeutuneita ja aseistautuneita ihmisiä. He esittäytyvät paikallisiksi ja tiedustelivat keitä olemme ja mitä teemme kuuvuorilla. Esiinnyimme turisteina ja juttelimme vuohista ja jättiläisistä. He suhtautuivat porukkaamme epäilevästi mutta päästivät jatkamaan matkaa. Etenemme päivässä vain 4 mailia. Yöllä Vastriksen ja Bronnin vahtivuoron keskeyttää kolmimetrinen sapelihammaskissa, joka taidokkaasti hiipimällä yllätti molemmat vahdit, loikaten Vastriksen kimppuun.
Kissa puraisee Vastrista pahasti ja sen jälkeen lyö tassullaan täydellisen iskun (20→20→20→14), kaataen Vastriksen vakavasti maahan. Gertrude onnistuu tikarin kanssa hiipimään kissan taakse mutta hänen mahtava selkäänpuukotus menee viime hetkellä hieman ohi maalista, tehden tavanomaisen määrän vahinkoa. Lopulta porukkamme saa yhdessä jousilla nuolitettua, miekoilla sivallettua ja taikaisilla ohjuksia ammuttua valtavan kissapedon kuoliaaksi, josta Suuri Hermanni kehittyi yhtä tasoa kokeneemmaksi. (+780 xp)
Urhea Vastris kukistui kuuvuorilla taistelussa haavoihinsa, jättäen seurueelle päätöksen siitä, että jatketaanko matkaa vai palaammeko kiireessä takaisin Vornheimiin hakemaan elämän hedelmää, ennen kuin barbaarin lainattu aika umpeutuu ja sielu kaikkoaa pysyvästi ulottumattomiin.
(UUSI PELIKERTA)
Yöllä lepakko tutki kartan merkkaaman kohdan vuorelta, josta löytyi rotkossa oleva torni. Torniin johti silta ja sen katolla oli kattoluukku. Lisäksi lepakko näki korkean vuoren huipun, josta nousi vaaleaa höyryä.
Yö nukuttiin loppuun.