24.1.
Arkhosin poikien kanssa jutellessaan Sottulille selviää, että heidän jäsenensä Girshauks nekromantikko, joka osasi kutsua demoneja avukseen, on jumissa solmumiesten orjakaivoksissa koillisessa, jossa kolme tornia on liitetty yhteen silloin. Myös Punaisen ritarikunnan Vornin palladiinit istuskelevat Alkukivillä, ja B. Ladin käy juttelmaan toveri uskonmiesten kanssa.
Kymmenen keihästä suuntaavat tornille Ala-Vornheimissa, ja toteavat ettei heidän köytensä riitä tornin ovelle. He suuntaavat sen sijaan tornin alla olevasta luolansuusta sisään. Paikka kuhisee jättiläisrottia ja niiden ruumiita. Seikkailijat välttelevät näitä vikisijöitä, koska eivät tahdo tylsyttää miekkojaan moisiin. He löytävät kierteisen reitin alaspäin, jossa törmäävät terävähampaiseen, purppuraviittaiseen klonkkumieheen. Tämä ei ymmärrä järkipuhetta, vaan säntää suoraan toveruksia päin. Hän kuitenkin kompastuu vastaan juoksevaan B. Ladiniin, ja kuolee avuttomana. 10 keihästä kuitenkin rikastui taas.
Matka jatkuu, ja ihan syyttä vihastuneiden käärmetonttujen porukka säntää sisään. He eivät pysy kuitenkaan hereillä Quinnin kertoessa heille kauniita runoja, ja Brunkell mäjäyttää kaikki paitsi yhden hengiltä. Viimeinen otetaan reppuselkään sirkukseen vietäväksi. Brunkell paljastuukin käärmetontun puhujaksi, ja viimeinen tonttu kertoo, että klonkulta löydetty kultainen avain voisi sopia johonkin kryptistä. Jossain peremmällä on kuulemma mantikoreja.
Helppoon loottiinsa tyytyväisinä toverukset palaavat maan pinnalle.