6.6
Nukuttuaan yön yli ja varustauduttuaan sankarit lähtevät kohti kivihelvettiä. Kivihelvetin porteille päästyään sankareilta pyydetään viisumeita. Valitettavasti kukaan sankareista ei ymmärrä apinaa, mutta he onnistuvat kuitenkin ostaa apinoilta viisumit. Apinat pyytävät viisumeihin peukalon sormenjälkeä, ja Balbinuksen kohdalla rupeavat raapimaan päätään ja keskustelevat hetken. Lopulta apinat viittovat Balbinusta antamaan varpaanjälkensa sormenjäljen sijaan.
Viisumin saatuaan sankarit suuntaavat suoraan kohti käärmesalaovea ja Jigin palvelijoiden tukikohdassa he törmäävät luurankojen ympäröivään mustakaapuiseen henkilöön. Sankarit huutavat salalauseen: Isä Jig, etsin apua, johon mustakaapuinen Jigin palvelija vastaa: Heikoille ei apua anneta. Mustakaapuinen palvelija kertoo hyvyyden kätyreiden heikentäneen tukikohtaa. Muinainen Jigin temppeli sijaitsee ilmeisesti kivihelvetin viidennessä kerroksessa ja siellä on kuulemma portaali! Sankarit saavat suostuteltua Jigin palvelijalta viisi luurankoa mukaansa avuksi.
Seikkailijat palaavat kivihelvetin ensimmäiseen kerrokseen ja etsivät alaspäin vievät portaat. Kivihelvetin toisesta kerroksesta seikkailijat löytävät huoneen, jonka keskellä roikkuu koukussa lihapala. Yksi luuranko lähetetään tutkimaan tilannetta, jolloin lattia aukeaa luurangon alta vieden hänet mukanaan. Toisessa huoneessa on taasen pöydälle liimattu muutama hopearaha ja tilannetta tutkimaan lähetetty luuranko laukaisee jälleen ansan, mutta selviytyy hädin tuskin.
Seuraavaksi seikkailijat kohtaavat neljä koppakuoriaista mussuttavaa jättiläisrupikonnaa, jotka seikkailijat ohittavat ongelmitta. Käytävän päästä löytyy reikäinen huone täynnä rapistuneita huonekaluja, joka haisee pierun ja suon sekoitukselta. Toisesta huoneesta seikkailijat taasen löytävät kokoelman pölyisiä lasipulloja. Palatessaan samaa matkaa ovat rupikonnat ehtineet syödä ateriansa viimeiset rippeet ja toivovat saavansa seikkailijoista toisen aterian. Valitettavasti rupikonnat eivät saa uutta ateriaa vaan päätyvät seikkailijoiden uhreiksi.
4 x 71xp
Seikkailijat löytävät vielä jonkin reptiliaanipyhätön ennen kuin he päätyvät hissien luo. Hissillä seikkailijat pääsevät suoraan kivihelvetin neljänteen kerrokseen. Neljännestä kerroksesta seikkailijat löytävät altaan mustaa öljyä, joka palaa kirkkaammin kuin tavallinen lamppuöljy. Syvemmältä luolastosta löytyy sykkivä, jakautuva oranssihtava limakasa. Sankarit tekevät superöljystä ja jauhoista öljypalleron, ja käskevät yhtä luurangoista halaamaan limakasaa mukanaan palava öljypallero. Ennen pitkää limakasa palaakin loppuun samalla, kun Gertrude ampuu hopeanuolia kasaa kohti.
500xp
Seuraavaksi seikkailijat löytävät luolan keskeltä kasan, jota he jäävät tutkimaan kunnes kolmemetrinen kyklooppi keskeyttää puuhan. Kykloopin yllätykseksi Vastris osaa puhua kyklooppia! Kyklooppi viittookin kolmelle kaverilleen ihmetyksissä ennen kuin kertoo haluavansa syödä seikkailijat. Vastris onnistuu neuvottelemaan kyklooppien kanssa diilin; Seikkailijat käyvät hankkimassa lännestä kolme pahaa ihmistä kykloopeille ruuaksi siitä hyvästä, että kykloopit sitten näyttävät seikkailijoille reitin alaspäin viidenteen kerrokseen. Niin ja lisäksi kykloopeille lahjoitettiin viimeiset kaksi luurankoa syötäväksi.
Sillä välin kerhohuoneella Quinn ja Sottuli palaavat viikon mittaiselta hermolomalta. Pöydällä olevan lapun perusteella kivihelvetin viidennessä kerroksessa on käynnissä Jigin temppelin etsintä. Yllättävästä käänteestä innostuneena Q ja S päättävät lähteä päiväkävelylle niille suunnille. Myös Alex ja Jeremias ovat myöhästyneet seikkailijoiden etujoukosta, ja liittyvät joukkioon. Mukaan lähtee myös outo hiippari Suuri Hermanni, joka vaikutti siltä että joku on ehkä rekrytoinut sen. Tai sitten ei, kuka näistä tietää. Hermanni kehuu olevansa perin tunnettu hahmo näillä tienoilla. Kaksi joukkiota yhdistääkin pian voimansa kalkkikiviluolien pimeydessä.
Luolastosta löytyy vanhan taistelun jäljet, mutta mitään arvokasta ei näytä olevan - ainoastaan rikkinäisiä ja osin sulaneita aseita. Lähistöllä kuuluu myös tonttujen neuvotteluääniä. Sankarit marssivat katsomaan lähempää ja löytävät mustatukkaisen ihmisnaismaisen olennon (nähty tonttutorilla aiemmin) keskustelemasta 16 tontun kanssa. Naisoletettu kuitenkin sähähtää: ‘Mitäs tämä nyt on’, ja häipyy muuttuen korpiksi. (Balbinukselle tulee mieleen jutut korpista, jota skandalf kerran seurasi haukallaan, kunnes se muuttui happoa sylkeväksi lohikäärmeeksi.) Silmin nähden harmistuneet tontut suostuvat pienen neuvottelun ja Hermannin leijuvalla lyhdyllä lahjomisen jälkeen paljastamaan neuvottelujen sisällön. Naisoletettu Abraxis oli huolissaan kivihelvetin alle haudatun aarteensa puolesta ja neuvotteli tonttujen kanssa apinoiden kukistamisesta. Apinoiden kanssa sotimisesta kiinnostuneet seikkailijat sopivat seuraavalle päivälle klo 12 audition samojen tonttujen kanssa. Paikkana on oleva alkukivet ja koodisanana “kuolema apinoille”. Samalla tontut kertovat jalkojensa juuressa olevan kuilun johtavan viidenteen kerrokseen.
Kuilu on 100 jalkaa syvä ja sen seinämässä kulkee vanhat ja ruostuneet kiskot. Köydellä kiipeillen sankarimme saavuttavat viidennen kerroksen. Kiskojen päässä on pyörillä kiskoihin kiinnittyvä lava, jonka vieressä on laatikko täynnä sähköjohtoja ja kytkimiä. Balbinus saa räpläämällä laatikon savuamaan ja iskemään kipinää. Vitoskerros vaikuttaa koostuvan harmaaseen graniittiin hakatuista tunneleista luonnollisten kalkkikiviluolien sijaan.
Vanhan hissin lähistöltä löytyy seinään kirjoitettuja tekstejä hyvin monella eri kielellä (esim. yleiskielellä ja tontuksi) “kääntykää takaisin, kukaan ei tule takaisin tämän pisteen jälkeen, teitä on varoitettu”. Hermanni kirjoittaa liidulla “Suuri Hermanni on käynyt täällä”. Keihäät arvelevat että käytävän päässä voisi olla Abraxiksen pesä, ja jättävät seinään usealla eri kielellä kryptisesti kirjoitetun tapaamiskutsun:
“Terävien keppien seura on kiinnostunut tapaamaan teidät yhteistyön merkeissä 7.6. (kirjoitushetkestä seuraavan päivän) kello 12 (kun aurinko on korkeimmillaan) alkukivillä. Paikalla on myös tonttuja. Anna merkki läsnäolostasi, jos haluat tavata meidät kahden kesken tämän jälkeen.”
Läheisestä käytävästä löytyy mahdollisesti räjähteillä tukittu reitti. Toisesta käytävästä leviää selvä naudan lannan ja myskin haju. Edestä löytyykin viisi vihaisen oloista minotauria, joiden kieltä Hermanni ymmärtääkin yllättäen. Minotaurit puhisevat tappavansa keihäät kostoksi Belfegorin puolesta. Hermanni tulkaa Alexin manalatarinan yhteistyöstä Belfegorin kanssa. Minotaurit tuntuvat vihaavan Eldejä, ja suostuvat lopulta uskomaan että tylppäkorvaiset sankarit eivät ole samaa lajia. Minotaurit ovat matkalla vyöryttämään Eldien tukikohdan, ja sankarimme lupaavat auttaa tässä. Vastineeksi minotaurit lupaavat näyttää pohjoisesta Yigin hylätyn temppelin.
Minotaurit johdattavat sankarit mainitulle ovelle, ja yksi näistä avaa sen hurjalla puskulla. Huoneen seinillä on runsaasti kohokuvioituja Eldien kasvoja. Huoneessa on uusi lukollinen ovi, jota Alexander astelee tiirikoimaan varomattomasti. Painolaatta laukaisee ansan, ja kolme vasamaa iskeytyy Alexanderiin ikävästi, joskaan ei kuolettavasti. Pahuuden puolelle loikannut Balbinus yrittää parantaa tuttuun tapaan, mutta saa aikaan vain ikävän näköisen ihottuman. Välikohtauksen jälkeen Alex kuitenkin tiirikoi onnistuneesti oven auki ja yksi minotaureista astuu eteenpäin huutaen solvauksia pimeään käytävään. Mutkan takaa paljastuu 5 Eldiä, jotka näyttivät odottavan hyökkääjiä. Eldien velho ampuu käsistään 5 sädettä yhteen minotauriin. Quinn vastaa nukutusloitsulla, joka jää kuitenkin torsoksi. (Eldit vaikuttaisivat olevan vähintään lvl 4.) Keihäät vilkuilevat ympärilleen kun Eldit ja Minotaurit pistävät toisiaan kylmäksi. Viereisestä huoneesta löytyy hissi, joka menee tämän kerroksen lisäksi kaksi kerrosta joko ylös tai alas. Sankarit menevät itään, josta löytyy korokkeellinen huone. Korokkeeseen on kulunut jalkojen painaumat. Läheisen oven avaimenreiästä Kerttuli näkee varsijousin varustettujen Eldien väijytyksen ja päättää mennä muualle. Minotaurit voittavat taistelun ja jatkavat eteenpäin. Voitetulta Eldimaagilta löytyy taikakirja ja korvasta omituinen pieni esine. Muuten Eldien varusteet eivät vaikuta erityisiltä.
Toisen oven avaimenreiästä näkyy mukavasti sisustettu huone, jossa Eldit vakuuttelevat tiikerihumanoideille, että tilanne on täysin hallinnassa. Kerttuli ei voi olla huomaamatta että Eldit vaikuttavat paljon kunnollisemmilta kuin Alexin puheissa. Kerttuli päättää avata oven ja kohdata Eldit. Muinaiscommonin taidoillaan Kerttuli puhuttelee Eldejä kohteliaasti ja vakuuttelee ettei kymmenen keihästä ole vihamielisiä, vaan tulivat Eldien asuinsijoille minotaurien painostamina. Hänet kuitenkin laitetaan kahleisiin ja viedään puhumaan syvemmälle. Eldit sopivat Gertruden kanssa että hänet vapautetaan ja mikäli kymmenen keihästä hoitelevat minotaurit, he saavat lähteä rauhassa.
Muut keihäistä suostuvat lähtemään minotaurien perään. Pian nämä löytyvätkin taistelupaikalta ja vain kaksi on hengissä. Balbinus sanoo parantavansa haavoittunutta minotauria, mutta tekeekin 7 hp nekroottista damagea epäpyhillä kädentyngillään. Muut keihäät pettävät pitkin hampain sopimuksensa ja käyvät minotaurien kimppuun. Minotaurit ovat nopeampia ja toinen osuu kirveellään Balbinukseen heittäen tätä taaksepäin. Kaksi nuolta ja neljä taikaohjusta eivät riitä tappamaan minotaureja, mutta toinen käy jo polvillaan tuskasta. Alexander sivaltaa epäröiden toisen minotaurin kuoliaaksi, mutta Balbinus on pahassa kunnossa. Ystävänsä tappajia kiroava minotauri ei näe kunnolla lyödä kyynelsilmillään ja kuolee seuraavassa hetkessä nuolten ja taikaohjusten ristitulessa.
Kymmenen keihästä palaa keskustelemaan Eldien kanssa. On kuulemma tärkeää neuvotella neuvotteluhuoneessa. Alexin varoitteluista huolimatta Eldit vaikuttavat pitävän osansa sopimuksesta kunhan keihäät luovuttavat mukaan tarttuneet Eldien tavarat. Selviää myös että Eldit eivät ole Eldejä vaan Vrilyioita. Kansat olivat joskus yhtä ja rakensivat vanhan Vornheimin, mutta katastrofin aikaan osa lähti manalaan pakoon. Tiikerihumanoidit ovat kuulemma kotoisin Yoon Suinin viidakoista. Alex kertoo tietojaan manalan Eldeistä ja Vrilyat sanovat että he ovat tyytyväisiä asuessaan vanhoilla sijoillaan eivätkä haikaile takaisin pinnalle ihmisiä orjuuttamaan, vaikka muinoin asioiden järjestys olikin sellainen.
Varoitusteksteillä varustettu käytävä johtaa kuulemma aika-avaruusanomaliaan, josta Vrilyoilla ei ole sen parempaa tietoa. Kuulemma osa vanhasta väestä asustaa vanhassa tulivuoressa hieman ylempänä ja palvoo Impuraxia. Alex käy pitkän keskustelun Eldien teknologiasta, enkä jaksa sitä avata sen pidemmin tässä. Vrilya suostuu kuitenkin ottamaan teknisiä piirustuksia eldien teknologiasta maksuksi turvallisesta yöpymisestä.
xp 234 per pelaaja (7) kahden minotaurin tappamisesta
Vrilyat johdattavat sankarimme kohti majoitustiloja. Heillä on ilmanpuhdistajana elementaalisen ilman loitsusysteemi. Turvallisuusjoukkoina heillä on kaksi viisi-käärmepäistä hydraa, joita parvekkeella seisoskeleva Vrilya kontrolloi päähineellään kaulapantojen kautta. Kuulemma heillä on myös basiliski.
Huoneesta löytyy Glenn, joka on raijattu sinne selvittämään päätään rankemman kännireissun jäljiltä. Alexander herättää hänet hellällä pillinsoittelulla ja läpsäisyllä. Viereisessä huoneessa on kuulemma ihmissusi, joka on paennut vamppyyri-yliherraansa, Karstahia.
4 hevosta 6.6.
Ruoka rupeaa olemaan vähissä vaikka kalaa tuleekin pieni määrä.
48 mailia etenemistä.